Tuotearvostelu, Enchanted Forest

Tällä kertaa arvosteltavana on Johanna Basfordin värityskirja Enchanted Forest, eli suomeksi Lumottu metsä.

Ostin kirjan jo kolmisen kuukautta sitten, ja minulla on siinä lukuisia projekteja kesken ja jotain on jo valmistunutkin. Omistan Johannan kirjoista myös Secret Gardenin (suomeksi Salainen puutarha), mutta minusta Enchanted Forest on paljon mielenkiintoisempi. Lisäksi siinä on Salaista puutarhaa vähemmän itse piirtämällä täydennettäviä kuvia, mikä on minunlaiselleni surkealle piirtäjälle iso plussa. Vaikka jotain osaankin piirtää, intoa siihen on vielä vähemmän kuin taitoa.

Kirjan loppupuolella on valtava neljän sivun kokoinen kuva linnaa vartioivista lohikäärmeistä. 

Oma kirjani on englanninkielinen, Laurence King Publishing Ltd:n viides painos kirjasta. Vertailin kirjakaupassa suomen- ja englanninkielisen kirjan sivuja, ja jo ensinäkemältä englanninkielinen oli paksumpi. Siinä on siis paksummat sivut, vaikka sivuja onkin sama määrä. Itse pidän paksuista sivuista, koska ne mahdollistavat useiden erilaisten tekniikoiden ja kynien käytön. Sivujen väri tässä kyseisessä painoksessa on luonnonvalkoinen.

Yksi kirjan monista pöllöistä.

Kirjan sivut kestävät jossain määrin myös vettä, ja olen käyttänyt osaan niistä Derwentin Inktense kyniä yhdessä säiliösiveltimestä tulevan veden kanssa. Sivu pysyi hyvin kuosissaan, eikä näkyvää kupruilua esiintynyt. Sivut ovat kuitenkin aavistuksen verran liian kiiltävät imeäkseen vettä sopivasti, eli Inktenseillä värittäessä vesi tahtoi levitä paperin pintaa pitkin. Näin siitäkin huolimatta, että säiliösivellin luovuttaa vettä hyvin hallitusti ja pieniä määriä.

Sivut ovat paitsi paksuja, niissä on juuri sopivasti ns. hammasta eli karkeutta, jotta väri tarttuu niihin hyvin. Ne ovat kuitenkin samaan aikaan tarpeeksi sileitä niin, että värityksen läpi ei vilku tuhottoman paljon valkoista paperipintaa. Väri siis tarttuu paperiin hyvin. Paperi on myös miellyttävää käden alla sileytensä takia. Pieniä asioita joillekin, mutta itselleni hyvin tärkeitä.

Satumetsää. Tästä kuvasta näkyy hyvin paperin pinta, kun katsoo puunrunkoa.

Kirja soveltuu mielestäni parhaiten erilaisilla värikynillä väritettäväksi. Olen kuullut muilta, että vain Sharpie-tussien muste tulee sivuista läpi, mutta esimerkiksi Stabiloiden kanssa ei ongelmia ole. Koska jokainen painos on kuitenkin erilainen ja kuulemani on siis vain huhupuhetta eikä itse kokeiltua suosittelen kokeilemaan jonnekin kirjan taakse kynien toimivuutta kirjan paperille.

Kirjan lopussa olevat pikkukuvat, joista yhteen olen tehnyt muistiinpanoja.

Kirjan takana onkin pienet kuvat jokaisesta kirjan värityskuvasta, sekä tilaa omille merkinnöille. Tämä on itselleni loistava ominaisuus, koska sinne kirjoitan testailun lisäksi myös muistiinpanoja värityskuvistani, kuten esimerkiksi käytetyt värisävyt. Irtonaiset muistilappuseni kun tuppaavat aina katoamaan...

Harmillisesti aukeaman keskelle sijoitettu kruunupää. 

Kuvat on painettu molemmin puolin sivua. Kirjani on sekä sidottu että liimattu, mutta yllättäen aukeamat aukeavat kohtuullisen hyvin. Pientä voimaa joutuu alussa käyttämään, että kirjan selkä notkistuu, mutta tämä kirja kyllä kestää sen ilman, että sivut alkavat irtoilla. Kirjan saa lopulta hyvin tasaisesti aukeamaan keskiaukeaman kohdalta, jossa onkin juuri koko aukeaman täyttävä kuva. Joillakin aukeamilla jotka koostuvat eri arkeista - ei siis keskiaukeamasta,  on harmillisesti kuvan tärkein yksityiskohta keskellä aukeamaa tehden sen haastavaksi värittää.

Ankkalampi, arkun vieressä yksi kerättävistä symbolitauluista.

Johannan tyyli piirtää on hyvin selkeää mutta samalla pikkutarkkaa. Kuvissa riittää paljon yksityiskohtia, vaikka toiset kuvat ovatkin ns. helpompia kuin toiset. Kirja soveltuu siis ensisijaisesti niille värittäjille, jotka pitävät yksityiskohdista. Pääsääntöisesti kuvat ovat aika suuritöisiä, mutta toki se riippuu paljon omasta tekniikasta ja valituista välineistäkin.

Yksityiskohta linnaa vartioivasta lohikäärmeestä.

Kirjan aiheena on nimensä mukaisesti lumottu metsä, ja oikeastaan matka metsän läpi salaiseen linnaan, jossa odottaa yllätys. Kirjassa on piilotettuna kuviin lukuisa määrä erilaisia eläimiä, jotka voi halutessaan  laskea ja merkitä sitä varten varatulle sivulle kirjan alussa. Kirjan sivuille on kätketty myös 9 symbolitaulua, jotka on tarkoitus löytää, "kerätä" ja piirtää kirjan loppupuolella olevaan lukkoon, jolloin linnan portti aukeaa. Nämä löydettäväksi tarkoitetut linnut sekä symbolitaulut on kuitenkin onneksi istutettu kuviin niin hyvin, että ne eivät häiritse niitä, jotka eivät niiden keräämisestä innostu.

Lumotun metsän puumaja.

Matkalla läpi lumotun metsän kohtaamme tietenkin erilaisia maisemia, metsän eläimiä, lampia ja kukkaniittyjä, mutta näemme myös puumajoja ja linnoja, sekä maan alla elävien otusten koteja. Mukaan mahtuu myös eksoottisempiakin taruolentoja. Kirjan alussa meidät varustetaan matkaan kartan ja kompassin turvin. Vaikka itseäni eivät tällaiset värityskirjan sadunomaiset tarinat erityisesti kiehdokaan, olen varma että on monia, joita ne ilahduttavat suuresti. Tarina on kuitenkin esitetty niin hienovaraisesti, että kirjan kuvista voi halutessaan nauttia ilman sen kummempaa tarinointia.

Yksi esimerkki yksityiskohtien piirtämistä odottavasta kuvasta.

Kirjassa on muutama kuva, jotka on itse tarkoitus täydentää piirtämällä, mutta kuten jo aiemmin totesin, niitä on tässä kirjassa ilahduttavan vähän. Salaiseen puutarhaan verrattuna edistystä on myös se, että niissä kuvissa, joissa Johanna haluaa meidän täydentävän ei ole sivulla tekstiä, jossa kerrotaan, mitä meidän pitäisi sivulle piirtää. Osa kuvista on myös sellaisia, että vaikka Johanna on piirtänyt valmiiksi kaikki yksityiskohdat, on kuvan asettelu semmoinen, että se suorastaan kutsuu piirtämään jotain lisää, jopa tällainen piirtämisvastainen ihminenkin on alkanut pohtia erilaisia mahdollisuuksia täydentää tyhjiä alueita. Jos oma mielikuvitus ei riitä siihen, voi onneksi turvautua netin lukuisiin videoihin, joissa on väritettyjä sivuja tästä kirjasta sekä Johannan omalla sivulla on varsin laaja galleria fanien lähettämiä kuvia värityksistään. Sieltä voi valikosta valita minkä kirjan kuvia haluaa katsella. Jos haluat päästä värittämään kirjan kuvia ilmaiseksi, olen lisännyt tänne  linkin Johannan omilla sivuilla oleviin ilmaisiin värityskuviin.

Liitän alle videoita kirjasta. Ne eivät ole minun tekemiäni, vaan löytyvät Youtubesta. Ylempi video on yksityiskohtainen videoarvostelu kirjasta. Sen kesto on noin vartin, eli jos haluat nähdä vain kirjan nopeasti selattuna läpi, suosittelen alempaa näistä kahdesta videosta jonka kesto on noin 5 minuuttia.

Vielä yksi video, tässä kirjan kuvat eri värittäjien värittäminä. 

Yhteenveto

Suotta ei Johanna Basford ole parhaiten myyviä värityskirjataitelijoita. Kirjasta on vaikeaa löytää moitittavaa. Makuasiat ovat tietenkin makuasioita, eivätkä kaikki pidä Johannan pikkutarkasta tyylistä piirtää. Koska kirja on kuitenkin luokassaan ehdotonta kärkeä niin kuvien kuin kirjan teknisten ominaisuuksienkin puolesta, ei tälle kirjalle voi antaa vähempää kuin viisi tähteä.

Plussat

+ Selkeät ja hyvin piirretyt kuvat, selvästi ammattilaisen piirtämiä.

+ Hyvä ja paksu paperin laatu.

+ Tukevasti sidottu kirja, jonka selkä kestää vähän taivutteluakin.

+ Irtonainen kansipaperi, jonka voi ottaa värittämisen ajaksi pois, jolloin kirjan kansi säilyy siistimpänä. 

+ Kirjan lopussa olevat pienemmät kuvat jokaisesta värityskuvasta

+ Valtava nelisivuinen värityskuva kirjan lopussa

+ Myös kirjan irtonaisen kansipaperin voi värittää.

Miinukset

-Johannan tyyli on hänelle tyypillinen. Vaikka aihe on hieman erilainen kuin Salaisessa puutarhassa, alkaa samojen kukkien ja lehtien värittäminen eri kirjoissa jossain vaiheessa tympiä. 

-Osa kuvien pääteemoista sijaitsee aukeaman keskellä, jolloin niitä on vaikea värittää.

-Paperi on hieman liian kiiltävää ja kovaa vesiväreille.

-Ainakaan itse en ole kovin innostunut sokkelokuvista, joita on lasten puuhakirjoissa.
-Osa sivuista on hyvin tyhjiä, jos ei halua itse piirtää niihin mitään.

Traveling coloring pages

Olen aiemmin eri yhteyksissä törmännyt ideaan luoda jotain yhdessä eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Aiemmin olen osallistunut scrapbook projekteihin, mutta nyt sain idean toteuttaa samaa ideaa värittämisen kanssa.

Loin siksi Facebookiin aikuisille värittäjille suunnatun kansainvälisen ryhmän nimeltä Traveling coloring pages.

Idea on varsin yksinkertainen.

Joku aloittaa väritysprojektin. Hän valitsee sivun, jonka haluaa yhdessä muiden kanssa värittää. Hän julkaisee projektin ryhmässä. Muita värittäjiä ilmottautuu mukaan porukkaan, ja aloittaja värittää ensin itse yhden osan kuvasta, jonka jälkeen hän postittaa sen seuraavalle värittäjälle. Tämä värittää oman osansa kuvasta ja taas postittaa sen seuraavalle. Näin mennään niin kauan kunnes kaikki projektiin osallistuvat ovat värittäneet osansa ja kuva on siis valmis. Viimeinen lähettää kuvan sitten projektin aloittajalle, jolla on nyt käsissään ainutlaatuinen taideteos, jonka on värittänyt joukko ihmisiä, jotka asuvat kenties aivan eri puolilla maailmaa!

On upeaa nähdä, millaista taidetta syntyykään porukalla.

Kesätesti, värikynät osa 1

Testaan kesän aikana pääasiassa neljää eri kynämerkkiä sekä muutamaa värityskirjaa. Jokaisesta kynämerkistä ja kirjasta myös oma tarkempi arvionsa, mutta halusin verrata erilaisia tuotteita myös keskenään.

Testikesän aloittaa tämä pienimuotoinen testi, jossa väritin tulostetun kuvan. Muista testeistä poiketen tässä on mukana Prismacolor Premierien sijaan Bic Tropicolor 2 värikynät. Tropiciloreiden lisäksi kuvassa on käytettyjä kynämerkkejä ovat Maped Color'Peps, Marco Raffine sekä Faber-Castell Polychromos. Kaikki ovat puuvärejä, vaikka Tropicoloreiden hylsyosa kynästä ei olekaan puuta vaan jotain muuta materiaalia.

Kuva on ilmainen värityskuva joka on tulostettu sivulta Coloring with Dwyanna UPM Digi Laser tulostuspaperille, jonka paino on 110g/m2. Se on tällä hetkellä oma suosikkini itse tulostetuille värityskuville, jotka väritän puuväreillä. Paperi on sopivan paksuista, mutta ei vielä kartonkia, se on valkoista sekä sopivan sileää omaan makuuni.

Jokaisen kukan lisäksi sen vieressä olevat  lehdet, jotka jäävät kynällä merkitsemäni alueen sisään on väritetty siis kuvaan merkityillä kynillä. Värittäessäni olen pyrkinyt siihen, että yksikään osa kuvasta ei saisi selkeästi enemmän aikaa ja huomiota osakseen kuin toinenkaan. Siksi olen aloittanut kuvan värittämisen Tropicoloreista, joista värin saaminen paperiin on haastavinta ja jättänyt viimeiseksi väsyneelle kädelleni Polychromoksen kynät. Yhdessäkään osiossa en ole käyttänyt aikaa tai vaivaa toista enemmän värien kerrostamiseen tai sekoittamiseen. Värisävyt olen yrittänyt valita mahdollisimman liki toisiaan jokaisella merkillä, mutta täysin samojen sävyjen löytäminen on tietenkin mahdotonta.

Väritystuntuma
Väritystuntumalla kuvaan sitä, miltä kynä tuntuu käteen värittäessä sekä sitä miten se liukuu paperilla.

Tropicolorit tuntuvat käteen joustavilta ja jotenkin himpuloilta. Kynä on ohut, eikä siitä oikein tahdo saada semmoista tukevaa tuntumaa värittämiseen vaikka kuusikulmainen muoto tarjoaakin vähän tukea. Värilyijy tuntuu tahmealta ja vahamaiselta paperia vasten, eikä kynä liu'u vaivattomasti edes sileällä paperilla.

Color'Pepsit tuntuvat käteen peruspuuväreiltä, vaikka itse en erityisesti pidä kolmiomaisesta varresta. Minun on vaikea saada sitä asettumaan käteeni niin, etteikö joku kolmesta kulmasta painaisi jotakin sormea ikävästi. Tämä lienee kuitenkin yksilöllistä, ja kyllä näillä kolmikulmaisilla kynilläkin on omat faninsa.

Värittäessä Color'Pepseillä tuntee sen, että vaikka kynä liukuu paperilla kohtuullisen vaivattomasti, on kyse kuitenkin vahapohjaisesta väristä. Vastusta paperiin on enemmän kuin vaikka Raffineissa, mutta paljon vähemmän kuin Tropicoloreissa.

Raffinet tuntuvat käteen hieman heppoisilta ja ohuilta, samaan tapaan kuin Tropicolorit. Kuusikulmaisia ovat nämäkin kynät. Kynä liukuu paperilla edellisiä vaivattomammin, tuntuma on aavistuksen pehmeämpi kuin Color'Pepseillä.

Polychromokset ovat selvästi paksummat ja tukevammat käteen. Niiden pyöreä pinta on erittäin miellyttävä käteen, maali on silkkisen sileää. Kynä tuntuu painavammalta kuin toisten merkkien, mikä antaa ainakin minulle tunteen siitä, että voin paremmin hallita kynän liikkeitä.

Kynä liukuu paperilla vaivatta, tuntuma on jopa hieman puuterimainen. Vahamainen nahkeus on poissa näistä kynistä.

Värikylläisyys vs. paine

Kuvaa värittäessäni olen pyrkinyt käyttämään jokaisten kynien kanssa yhtä paljon voimaa, eli toisin sanoen kaikkien kanssa olen painanut paperia vähintään yhtä paljon kuin Polychromoskyniä käyttäessäni. Tropicolor vaati kuitenkin eniten voimaa, että sain niistä irtoamaan edes tämän verran väriä. Tropicoloreilla on aika mahdotonta käyttää semmoisia väritystekniikoita, joissa kynään ei kohdistu juuri lainkaan ihmisen käden aiheuttamaa painamista. Kuva kertoo tässä tapauksessa eniten siitä, miten hyvin kynistä on väriä paperiin irronnut.

Värien kerrostaminen ja sekoittaminen

Tropicoloreilla värittäessä värejä ei voi käytännössä kerrostaa (layering). Toisella kerroksella väri tarttuu vain niihin kohtiin paperia, jotka ovat jääneet valkeiksi edellistä värikerrosta väritettäessä.

Color'Pepseillä on mahdollista saada pari kerrosta aikaan, sen jälkeen värin tarttuminen alkaa olla hyvin työlästä.

Marco Raffineilla päästään ehkä neljään kerrokseen, kunnes väri ei enää tahdo tarttua.

Polychromoksilla kerroksia voi lisätä noin tuplasti Raffineihin verrattuna. Kaikkia näitä kyniä käyttäessä kerrostamiseen täytyy edellisten kerrosten tietenkin olla lisätty hellällä kädellä, eikä painaen niin, että paperi on kyllästetty (burnished) jo värillä.

Tropicoloreiden väri ei juurikaan sekoitu toiseen, kun niillä värittää vierekkäin tai päällekkäin. Väri pysyy juuri siellä, mihin sen olet laittanut. Vaikka kerrostamisessa Color'Peps häviää Raffineille, värien sekoittamisessa (blending) Color'Peps yllättäen voittaa Raffinet. Tämän voi huomata etenkin kukkien terälehden vaaleasta ulkoreunasta. Color'Peps väreillä siirtyminen oli saumattomampaa.

Tässäkin luokassa Polychromosit kuitenkin olivat omaa luokkaansa. Värit sekoittuvat helposti toisiinsa, mutta samalla kuitenkaan eivät liian paljoa.

Yleisarvio

Tropicolorit kuuluvat sarjaan kyniä, joita en voi suositella kenellekään. Color'Pepsit ovat hyvät peruskynät, ja niiden etuna on kohtuullisen huokea hinta ja helppo saatavuus Suomessa. Raffinet ovat hieman Color'Pepsejä paremmat, mutta aika samantyyliset kynät väritysjäljeltään. Raffineita tosin saa 72 värissä kun Color'Pepsejä vain 36 kynän setissä. Polychromokset painivat omassa sarjassaan niin ominaisuuksiensa mutta valitettavasti myös hintansa puolesta. Suosittelen niitä ihmisille, joille värittäminen tai piirtäminen on vähintäänkin erittäin rakas harrastus. Tavalliseen ja ajoittain iskevään väritysintoon kyllä riittävät edullisemmatkin kynät. Jos taas kärsit käsivaivoista, rakastat värittämistä todella paljon ja etenkin jos budjettisi sen sallii, 120 kynän pakkaus Polychromoseja on silloin korkean hintansa väärti.

Palaan kesän lopussa tähän kuvaan, koska nyt kuva jää kesäksi lasitetulle parvekkeelleni ottamaan aurinkoa. Tarkoitus on testata, miten hyvin värit kestävät aurinkoa. Siksi kuva on skannattu tulostimella valokuvan ottamisen sijaan. Näin saamme vertailukelpoiset kuvat sitten syksymmällä, kun skannaan kuvan uudestaan.

Seuraavaksi on luvassa vastaava pieni artikkeli kuvasta, joka on väritetty Polychromos ja Prismacolor Premier kynillä. Myös niiden valonsietoa testataan kesän mittaan.

Tuotearvostelu, penaalin pohjalta

Penaalin pohjalta löytyneitä sekalaisia kyniä

Tällä kertaa tein hieman epävirallisemman testin sekalaisilla kynillä, joita kotiin on kertynyt vuosien saatossa. Suurin osa kynistä on peruja lasteni lapsuus- ja kouluvuosilta. Värejä oli tallessa hyvin rajoitetusti, koska suurin osa kynistä on jo hukkunut tai käytetty loppuun. Kuvassa on merkittynä jokaisen kynämerkin kohdalla ensimmäisenä se, mitä värejä minulla oli käytössäni. Arvostelua ei siis voi ottaa kovin tosissaan, vaan se on tehty enemmänkin omaksi huviksi kuin yleiseksi hyödyksi. :-)

Lisäksi minulla ei ole mitään tietoa, milloin kynät on valmistettu. On siis mahdollista, että kyseinen kynämerkki on vaihtanut ainesosiaan joko hyvään tai huonoon suuntaan. Osaa ei välttämättä valmisteta enää. Ainakin osa kynämerkeistä on muuttunut myös ulkoisesti. Esimerkiksi Lyran Osiris kynät ovat nykyään kolmiovartisia. Omat penaalin pohjalta kerätyt kynäni ovat kaikki merkistä riippumatta kuusikulmaisia.

Centrum

Kovat paperia raapivat värit, joista on mahdotonta saada irtoamaan tarpeeksi pigmenttiä paperiin. Erityisesti harmaa kynä oli hyvin hankala, koko testin selkeästi surkein esitys, mutta kolmikosta oranssi suoriutui kohtuullisesti halpakynien keskisessä vertailussa.

Värien kerrostaminen ja sekoittaminen toisiinsa on käytännössä mahdotonta. Väri ei tartu edellisen värin päälle vain vain aiemmin valkeiksi jääneisiin kohtiin. Tätä kynäsarjaa on vaikea suositella kenellekään, edes lapsille.

Staedtler

Käytössäni oli vain kaksi väriä, oranssi ja ruskea. Väriä oli vaikea saada levittymään tasaisesti. Väriaines on kovaa eikä voimakkaampien sävyjen saaminen paperille ole kovinkaan helppoa. Kynät raapivat ikävästi paperin pintaa. Värien kerrostaminen onnistuu joten kuten ison työn kanssa, mutta niiden sekoittaminen keskenään on mahdotonta. Näitäkään en voi suositella kenellekään.

Sense

Kovahkot, paperia raapivat värit, mutta yllättäen näiden kerrostaminen onnistui kohtalaisen hyvin. Asiaa auttaa ehkä se, että väriä irtoaa aika niukasti yhteen kerrokseen, mutta jo väritetyn kohdan eli edellisen värikerroksenkin päälle tarttuu uutta väriä. Aivan kuin värit jopa hieman sekoittuisivat keskenään?

Väriä ei irtoa kovin runsaasti, mutta edellisten kahden merkin jälkeen nämä olivat positiivinen yllätys, etenkin kun odotukset eivät olleet korkealla.

Penol

Näistä kynistä irtoaa aiempia merkkejä enemmän pigmenttiä. Väritystuntuma on kohtalainen, mutta kerrostamisesta nämä kynät eivät selviä hyvin. Keskikastia tässä vertailussa. Ruskeana esiintyvä värikynä on sinapin värinen. En tiedä mitä muita värejä settiin on kuulunut, mutta jos tämä on ollut ainoa ruskea pakkauksessa, niin aika ikävä juttu.

Caran d'Ache Swisscolor

Pigmenttiä näissä kynissä on aiempia merkkejä enemmän ja se irtoaa paperille helpommin. Värien kerrostaminen onnistuu kohtalaisesti, mutta vaatii enemmän työtä kuin Sensen kynien kanssa. Näilläkään väreillä ei värien sekoittaminen keskenään onnistu. Väritystuntuma on miellyttävä, vaikka ei loistava.

Kohtuullisen hyvät kynät vaikka lapsille tai arkisempaan värittelyyn. Pigmentin määrä kohtuullisen hyvä, eli kuvista saa värikkäämpiä.

Lyra Osiris

Näissäkin kynissä valttina muihin penaalin pohjalta löytyneisiin verrattuna on pigmentin määrä sekä väritystuntuma, eli hieman pehmeämmin paperilla liukuva kynä. Värien kerrostaminen onnistui hieman paremmin kuin Swisscoloreiden kanssa.

Osirikset ovat nämäkin kohtalaisen hyvät kynät vaikka lapsille tai sitten aikuisille arkisempaan harrastuskäyttöön. Värit ovat kirkkaita ja kauniita, tosin kyniähän minulla on vain kaksi. Aiemmin oli myös oranssi Lyra Osiris, joka oli myös hyvin kirkas ja kaunis väri, mutta hukkasin sen.

Pirkka

Näitä kyniä minulla on vain yksi, joten en voinut kokeilla sen sekoittumista toisten värien kanssa. En voi kuvitella sen kuitenkaan onnistuvan kovin hyvin, koska tästä ainoasta tumman ruskeasta väristä on mahdotonta saada vaalean ruskeaa väriä tummempaa paperille. Jos ei käytä voimaa ja paina kynää kunnolla siitä ei irtoa käytännössä lainkaan väriä. Ehdottomasti ei ainakaan lapsille, jos nämä eivät sitten harrasta voimalajeja, koska he eivät saa muuten paperiin tarttumaan lainkaan väriä. Kertakaikkisen surkea kynä, josta sekin vähä väri tarttuu paperiin epätasaisesti. Tätä käytän myöhemmin vielä yhteen testiin, mutta sitten joutaa roskiin tilaa viemästä.

Caran d'Ache Swisscolor sekä Lyra Osiris 

Voittajina tässä testissä pidän aivan selkeästi Swisscoloreita ja Lyran Osiriksia. Molemmat ovat hyviä perusvärikyniä niin harrastelijoille kuin myös lapsille. Vaikka lapsille ei kannatakaan ostaa kalleimpia kyniä, olen sitä mieltä että myös lapset ansaitsevat semmoiset kynät, joista on iloa ja jotka oikeasti kannustaisivat lasta taideharrastuksen pariin turhauttamisen sijasta.

Swisscolorin ja Osiriksen voitto ei yllätä. Molemmat merkit ovat tunnettuja laadukkaista kynistä, myös budjettiluokassa. Kaikkia näitä kuvan kyniä käytän edelleen esimerkiksi yhdessä Marco Raffineiden kanssa. Jos löytäisin jostain kirpparilta näitä lisää niin varmasti ostaisin.

Donna Linderin herkkuja

Julkaisen Donna Linderin upeat ja herkulliset väristyskuvat hänen luvallaan.

Alunperin törmäsin Donnan värityskuviin Facebookissa englanninkielisessä  väritysryhmässä. Pyysin hänen lupansa julkaista kuvat myös suomenkielisessä blogissani niiden suomalaisten värittäjien iloksi, jotka eivät englanninkieliseen ryhmään kuulu. Donna suostui ilomielin. Kuvat ovat siis jokaisen vapaasti tulostettavissa ja väritettävissä. Muistattehan kuitenkin väritykset julkaistessanne mainita Donnan nimen piirtäjänä. Hän ei itse sitä pyytänyt, onhan kuvissa hänen nimensä, mutta minusta se on kohteliasta. On upeaa, että hän antaa kuvansa vapaasti käyttöön ja ansaitsee siis sen kunnian joka hänelle kuuluu.

Linkki Donnan profiiliin Facebookissa.

Saat tallennettua suuriresoluutioiset (suurikokoiset) kuvat omalle koneellesi tulostusta varten seuraavasti.

1. Klikkaa kuvaa hiiren oikealla painikkeella
2. Valitse "kopioi kuvan linkki" tms, voi vaihdella hieman riippuen selaimesta.
3. Avaa uusi selaimen välilehti
4. Klikkaa uuden välilehden osoiteriviä
5. Paina hiiren oikeaa näppäintä ja valitse "liitä" ja paina enteriä/mene sivulle.
6. Klikkaa kuvaa hiiren oikealla ja valitse tallenna kuva.


Huom! Joissain selaimissa kuvaa klikkaamalla saa myös vaihtoehdon "avaa kuva uudessa välilehdessä", jolloin voit käyttää tätä toimintoa, joka korvaa kohdat 2-5.

Aidosti ilmaisia värityskuvia

Jokainen taiteilija syö, maksaa asumisestaan, vaatteistaan jne. Usein elättää perhettäkin siinä sivussa. Netti on pullollaan "ilmaisia" värityskuvia, jotka eivät ole sen enempää ilmaisia kuin kaupan karkkilaarista taskuihin tungettavat karkit. Jokainen voi itse miettiä tykönään, miltä se tuntuisi, kun kuukauden lopussa, töissä aherrettuasi tilipussisi olisikin vienyt joku muu, joka "hyvää hyvyyttään" päätti jakaa sen Pinterestissä tai Facebookissa kavereiden kanssa.

No niin, nyt on moraalisaarna pidetty, ja tässä teille lista ihan aidosti ilmaisia värityskuvia, joita taiteilijat itse jakavat kanssamme. Päivitän listaa ajoittain, eli jos löydät ilmaisia kuvia taiteilijoiden omilta sivuilta tai jos huomaat jonkun linkin kuolleen, niin vinkkaathan siitä minulle jättämässä kommenttia. :-)

Päivi Vesala

"Mielikuvia" värityskirjan tekijän sivuilla paljon mielenkiintoisia värityskuvia eri aiheista. Tarjolla on mm. pöllöjä, abstrakteja kuvioita, kaloja sekä väritettävät kirjanmerkit.


Johanna Basford

Enchanted Forest/Lumottu metsä, kolme värityskuvaa
pdf:nä taiteilijan omassa blogissa. Linkki on blogitekstissä hieman hankalasti löydettävissä, se on tummemmalla mustalla lukeva sana here.

Lost Ocean värityskirjasta yksi kuva, jälleen linkki on hieman vaikeasti havaittava, lukee tummemmalla sana here.

Quintessentially British Colouring Books

Kustantaja Quintessentially British Colouring Books julkaisee omalla Facebook tilillään hauskoja eri aiheisia värityskuvia. Voit mennä suoraan heidän valokuvakansioonsa ja ladata sieltä mieluisat kuvat omalle koneellesi.

Squiddoodle

Squiddoodlen eli Steve Turnerin sivuilla lukuisia hauskoja ilmaisia värityskuvia, mm. steampunk lumiukko ja kasa Volkkareita.


Creative Haven

Kustantaja Creative Haven tarjoaa ison kasan ilmaisia kuvia. Koska kuvia on useista kirjoista, listaan ne tähän alle. Jokaisen aukeavan sivun oikeassa yläreunassa on linkki kirjan ostamista varten ja heti sen alapuolella linkit ilmaisiin värityskuviin.

African Designs 
Chinese Designs 
Dream Doodles 
Birds Draw and Color 
Floral Frenzy 
Mehndi Designs 
Midnight Garden Coloring Book: Heart & Flower Designs on a Dramatic Black Background 
Flower Fashion Fantasies 
Whimsical Gardens 
Fancy Fish 
Geometric Stained Glass 
Zenscapes Coloring Book 
American Beauties 
Incredible Insect Designs 
Mesmerizing Mandalas 
Wild Horses Stained Glass Coloring Book 
Paisley Mandalas 
Exotic Birds 
Art Nouveau Fashion 
Stained Glass Kaleidoscope  
Vintage Hand Fans 
Butterflies 
American Landscapes Color by Number 
Beautiful Flower Arrangement 
Birdwatchers Coloring Book 
Cityscapes 
Owls Coloring Book 
Entangled by Angela Porter  
Day of the Dead 
Backyard Nature Coloring Book

Steampunk fashions
Steampunk designs
Art Nouveau Animal Designs

Dwyanna Stoltzfus

Kaksi kukkakuvaa
Kukkia ja perhosia, 3 kuvaa
Kaksi mandalaa.
Vielä kaksi mandalaa lisää. 
Sydämiä ja kukkia.


Amy Brown

Keijuja, merenneitoja ja lohikäärmeitä


Ellen Million

Kokonainen värityskirja ilmaisia Ellen Millionin vanhempia värityskuvia pdf:nä. Historian havinaa ja fantasiaa sekoitettuna. Ihmisiä ja eläimiä, yksisarvisia ja tietenkin neitoja pulassa. Mitä muuta voi fantasiavärityskirjalta haluta?


Crayola

Paljon ilmaisia värityskuvia, joista suurin osa on tarkoitettu lapsille, mutta mukana on myös mm. muutama aikuisille tarkoitettu abstrakti kuva  sekä Darth Vader ja R2D2

Andreja Vucajnk

Easy Peasy and Fun on hänen bloginsa, josta seuraavat poiminnat

Kaksi elefanttia
Kettu
Kaksi pöllöä puussa
Majakka
Teekupit
Unisieppareita
Riikinkukko
Abstrakti värityskuva
Kukkia

Sivuilta löytyy paljon muitakin ilmaisia värityskuvia, mutta saadakseen ne, täytyy liittyä hänen sähköpostilistalleen. Jätän ne siis listaamatta, mutta jos haluat tutustua niihinkin, niin kaikki hänen bloginsa ilmaiset värityskuvat löytyvät tämän linkin alta.

Whataburger

Amerikkalaisen pikaruokaketjun sivuilla värityskisa, ja ladattavia värityskuvia, tietenkin pikaruoka-aiheisia. 

Tulossa kesätesti puuväreille!

Ensi viikolla on tulossa kesätestin ensimmäinen osa. Kesätestissä testataan kesän aikana neljän eri puuvärimerkin kyniä kesäisissä olosuhteissa. Tehdään vertailua väritysominaisuuksista, mutta testataan myös mm. värien valonsietoa ja soveltumista vaikkapa rantsuun mukaan otettaviksi.

Urheat testiin osallistujat on valittu omasta kynäkokoelmastani. Testin kynämerkit ovat:

-Marco Raffine
-Faber-Castell Polychromos
-Maped Color'Peps
-Prismacolor Premier (joiden odotetaan rantautuvan Saimaalle ensi viikon maanantaina)