lauantai 17. joulukuuta 2016

Tuotearvio, Päivi Vesalan Mielikuvia vol 2


Olen potenut selkääni, ja blogaaminenkin on jäänyt, kun ei ole voinut oikein värittääkään. Alussa en voinut lainkaan istua, ja kun akuuteimman vaiheen yli päästiin niin melkein kolmeen kuukauteen en saanut istua kuin maksimissaan tunnin päivässä. Samaan aikaan piti hoitaa opiskelut. Jokainen ymmärtää, että siinä tunnissa ei ehdi opiskella, värittää ja vielä blogatakin. Nyt kuitenkin on selkä jo paremmassa kunnossa ja ryhtiliikkeen aika niin selän kuin bloginkin suhteen. :)

Olen jo pitkään halunnut kirjoittaa muutamia arvosteluita. Samoin minulla on kesken kesällä aloitettujen testien loppuraportit. Tuolla kansiossa odottaa mm. koko kesän parvekkeella olleet väritykset, joista näkee haalistiko aurinko värejä vai ei.

Olen hankkinut uusia välineitäkin, mm. Copic Ciao tussit, joista on luvassa myös pientä arviota myöhemmin.


Mielikuvia vol.2






Nyt kuitenkin ensin värityskirjojen pariin. Tänään on vuorossa jo hyvän aikaa sitten arvostelua varten saatu Päivi Vesalan värityskirja Mielikuvia vol.2. Aiemmin arvostelin hänen aiemman värityskirjansa, Mielikuvia vol.1:n täällä.

Oikeastaan on hyvä, että arvio venyi, koska uusien kynien myötä arvioon tulee lisää ulottuvuuksia. Niistä lisää yleisesittelyn jälkeen.

Mielikuvia vol.2 on selkeää jatkumoa ykkösosalle. Se on tekniseltä toteutukseltaan samanlainen, joten en siihen kovin syvällisesti tässä mene. Jotka haluavat lukea lisää paperin laadusta jne. voivat lukea tuon vol.1:n arvostelun.

Halavatun Papputunturi :) Kyninä Polychromos-puuvärit ja tausta on tehty pastelleilla.

Tälläkin kertaa Vesalan värityskirja on kierreselkäinen ja kuvat on painettu yhdelle puolen sivua. Ihastuin ominaisuuteen jo ykkososan kohdalla, mutta nyt se nousi vielä tärkeämpään osaan Copic Ciao tussit hankittuani. Ne kun menevät läpi kaikista värityskirjoista, joten yksipuoliset sivut ovat niiden ja muidenkin tussien kanssa ehdoton juttu. Silti on syytä muistaa laittaa sivujen väliin paperia estämään läpivuodot seuraavalle sivulle saakka, ainakin jos käyttää alkoholimarkkereita, jollaiset nuo Ciaotkin ovat.


Pieni puutarhuri, väritetty Copic Ciao tusseilla, paitsi tausta Faber Castell pastelleilla.

Pienin puutarhurin kuvan nurja puoli, taidetta sekin!

Näistä kahdesta kuvasta näkee sen, miten nuo alkoholimarkkerit vuotavat paperin läpi. Kirjan paperi on kuitenkin sen verran sileäkuituista ja tiivistä, että tussit eivät juurikaan leviä paperiin imeytymisen yhteydessä. Se on erinomainen asia. Paperi ei myöskään "vety" tussien kanssa väritettäessä, eli ala kupruilla tai pinta kovinkaan helposti hilseillä.

Olin lukenut, että joillakin on ollut ongelmia sivujen kanssa tusseilla värittäessä. Minä testasin tähän kirjaan myös halvimpia tusseja, mitä Prismasta sain, ja valitettavasti niiden kanssa oli hieman ongelmia. Tussipaketti maksoin noin 3€, kyniä oli yli 20, joten todellakaan laatutuotteesta ei ollut kyse. Halppistusseilla paperin pinta tahtoi mennä rikki ja painomustekin raapiutua osin irti. Vastaavasti laadukkaampien tussien kanssa tätä ongelmaa ei esiintynyt lainkaan. Testailin sitten halppistusseja muihinkin kirjoihin. Muste pysyi pääsääntöisesti paikallaan, mutta sama ongelma paperin pinnan rikkoutumisesta seurasi muidenkin kirjojen kohdalla. Itse asiassa Mielikuvia kirjojen paperi kesti halppistussejakin keskivertoa paremmin, vaikka muste ei niinkään.

Maitolaituri, kyninä halppistussit sekä Copic Ciao tussit.

Tämä idyllinen maitolaiturikuva sai (valitettavasti) toimia uhrina halppistusseja kokeillessani. Myöhemmin harmitti, kun menin pilaamaan yhden kirjan lempikuvistani huonoilla kynillä. Maitolaiturin seinustan kasveja lukuun ottamatta kuva on väritetty halppistusseilla, ja kuten kuvasta huomaa, väri ei asetu millään tasaisesti. Kuitenkin, kun katsotte seuraavia kuvia Copiceilla väritetystä kuvista, voi jokainen nähdä, että ongelma ei ole kirjassa vaan kynissä.

Ensimmäinen Copic kokeiluni. 

Aallokko, Copic Ciao tussit.
Tässä aallokko-kuvassa olen värittänyt saman alueen usealla eri kerroksella tussia, ja silti sivun pinta on pysynyt täysin ehjänä ja siistinä, eikä kuva ole kupruillut. Mielikuvia-värityskirjoista onkin tullut ehdottomaat lempparini juuri Copiceilla värittäessäni, koska niiden paperi sopii alkoholimarkkereille niin hyvin. Samoin graafiset kuvat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa kun tussien intensiiviset värit tuovat niiden muotokielen esiin.

Jäätelö, Copic Ciao

Mielikuvia, keskeneräinen väritys Copic Ciao tusseilla.

Vaikka olenkin nyt ihastunut värittämään kirjan kuvia tusseilla, olen kokeillut niihin myös puuvärejä. Paperin pinta on sileää, mutta toimii myös puuväreille.

Omenapuu. Väreinä Polychromos puuvärit.

Itse pidän Päivi Vesalan molempien värityskirjojen suurimpana etuna niiden monipuolisuutta. Niissä on kuvia erilaisiin tilanteisiin, mielialoihin sekä erilaisia taitoja omaaville. Päivin kirjoja voisi hyvin kuvailla "koko perheen värityskirjoiksi", vaikka omaani en lapsille raskisi antaakaan.

Pöllö


Aiheita on abstrakteista ja geometrisistä kuvioista eläinhahmoihin, tekstitauluista mandaloihin. Silti kirja muodostaa yllättävän ehjän kokonaisuuden. Tähän lienee syynä se, että kuvat ovat saman taiteilijan piirtämiä, ja niissä näkyy hänen jälkensä.

Vaikeustasolla ajatellen osa kuvista on hyvin helppoja, kuten vaikkapa tuo alussa esitelty pieni puutarhuri. Toisaalta osa kuvioista on erittäin yksityiskohtaisia ja vaativia.

Yksityiskohtia suuremmasta kuvasta
Kuva kuin päiväuni riippumatossa.

Yllä olevan kuvan kaltaiset, paljon yksityiskohtia sisältävät kuvat ovat omia suosikkejani. Näissä Vesalan mielikuvitus ja piirrustustaito on päässyt suorastaan lentoon. Samalla tavalla kuva vapauttaa värittäjän mielikuvituksen rikkomalla rajoja ja piirtämällä unenomaisia maisemia ja hahmoja.


Mielikuvia pilkottuna kalenteriin. Kyninä sekalaisia tusseja penaalin pohjalta.

Osan tämän tyylisistä kuvista irrotin värityskirjasta, leikkasin pienemmiksi ja liimasin uuteen kalenteriini. Ne toimivat nyt mielen virkistäjinä ja inspiroijina missä sitten olenkin. Olen jo testannut niiden värittämistä luennoilla, ja hyvin toimii. :)



Kyninä Polychromos- puuvärit.

Nimilehti, väreinä Polychromos- puuvärit.

Pienikokoisia yksityiskohtia mandalasta.
Omalta kannaltani katsottuna suurin miinus on pari kirjan kuvaa, joissa kuviot ovat niin yksityiskohtaisia ja pieniä, että minun kynilläni niitä ei oikein saa väritettyä. Näissä toimisivat varmasti hyvin finelinerit, esim. stabilot. Näitä kuvia on kirjassa kuitenkin vain pari kappaletta, eli ne eivät ole mikään este kirjan hankkimiselle niillekään, jotka pitävät enemmän suurista kuvioista.


Yhteenveto

Mielikuvia vol. 2 on edeltäjänsä tapaan monipuolinen ja hyvin erilaisille värittäjille sopiva kirja. Se on erinomainen hankinta reissuun tai lahjaksi värittäjälle, jonka mausta et ole aivan varma. Kirjassa kun on kaikille kaikkea. Toteutus on erittäin toimiva ja helposti lähestyttävä aivan kuin edeltäjänsäkin.. Kirja saa minulta 4½ tähteä viidestä.

½


Plussat
+ Helposti lähestyttävä
+ Monipuolinen
+ Erottuu massasta, koska taiteilijan oma näkemys näkyy.
+ Kauniit ja omaleimaiset kuvat
+ Kierreselkäinen toteutus, helppoa värittää koko kuva.
+ Yksipuoliset sivut, sopii erinomaisesti tusseille.
+ Juuri sopivan sileä paperin pinta
+ Tussivärittäjälle passeli paperi
+ Mutkattomuus
+ Vaihtelevat kuvien aiheet ja vaikeustasot

Miinukset
- Ohuehkot kannet
- Vettä tai halpoja tusseja huonosti sietävä painomuste









Esittelyssä värityskirjabloggari Tytti


Tänään on esittelyssä toisen väritysblogin bloggarin Tytti Vihersalon värittämiä kauniita kuvia sekä pieni haastattelu. Kiitos Tytti!

Tytin blogin löydät osoitteesta http://variamaailmaan.blogspot.fi


Fantasy Kingdom. Grayscale Adult coloring book kirjasta. Väritetty Faber-Castellin Polychromos puuväreillä. Tästä kuvasta olen saanut valtavasti kehuja. (Toim.huom. Eikä suotta!)



 Miten ja milloin päädyit värittämisharrastuksen pariin?

Aloitin värittämisen marraskuun lopulla 2015 kun naapuri suositteli sitä mulle. Sain silloin äidiltäni joululahjaksi värityskirjan ja puuvärit. Hurahdin heti siihen.

Mikä värittämisessä on sinusta parasta?

Värittämisessä on parasta rentoutuminen ja silloin ei ole mitään kiirettä.

Hanna Karlzonin mielenhallinta kirjasta kettu, väritetty geelikynillä. Tää kuva on tehty rakkaudella ja se kertoo siintä kuinka rakastan kettuja.
Miten usein värität?

Väritän lähes päivittäin jotain pientä.

Onko sinulla ystäviä tai perheenjäseniä, jotka jakavat väritysharrastuksesi? Väritättekö yhdessä?

Kyllä on muutama ystävä jotka värittää. Yhden ystävän kanssa olemme värittäneet yhdessä.


Kirjasta metsän taika. Väritetty stabilon tusseilla.
Oletko törmännyt vähätteleviin tai muuten negatiivisiin kommentteihin harrastuksesi takia? Entä kannustaviin ja positiivisiin?

Muutamia kommentteja on tullut negatiiviseen sävyyn että eikö sullakaan ole muuta tekemistä kuin se värittäminen, mutta pääsääntöisesti on tullut positiivista palautetta, ihailua ja kannustavia.

Millainen olisi unelmiesi värityskirja?

Unelmien värityskirja on sellainen jossa on ihmisiä ja eläimiä, jossa on riittävän paksu paksu paperi ettei tussit mene läpi.


Molly Moonstone Burleski kirjasta ja väritetty touchfive tusseilla ja geelikynillä. Ihailen burleski taidetta siksi valitsin tämän kuvan.
Mikä on lempivärityskirjasi juuri nyt ja miksi?

Lempiväritys kirjani on tällä hetkellä Minä 💖 Joulu koska olen jouluihmisiä niin rakastan tehdä jouluisia kuvia.

Millaisilla väreillä mieluiten värität ja miksi?

Väritän milloin mitenkin. Kuva kertoo aika paljon kumpi olisi parempi tussit vai puuvärit. Käytän itse Faber-Castellin Polychromos puuvärejä sekä touchfive tusseja. Olen todennut että nämä kummatkin ovat todella hyviä kyniä. Suosittelen lämpimästi kaikille näitä kyniä.

Jos saisit toivoa joululahjaksi mitä tahansa värittämiseen liittyvää, mitä se olisi?

Toivoisin oululahjaksi Hanna Karlzonin Magisk gryning Målarbok- värityskirjaa.

Mikä on tähän mennessä värittämistäsi kuvista suosikkisi? Miksi?


Tämä kuva on kaikista suosikki koska se on ensimmäinen kuva jonka olen värittännyt. Kuva on netistä ja väritetty stabilo tusseilla.

Tämä kuva on kaikista suosikki koska se on ensimmäinen kuva jonka olen värittännyt. Kuva on netistä ja väritetty stabilo tusseilla.


Montako värityskirjaa omistat?

Omistan tällä hetkellä 29 värityskirjaa.

Kenelle suosittelisit värittämistä harrastukseksi?

Suosittelen kaikille värittämistä koska siinä kehittyy koko ajan ja se on hyvä stressin poistaja.


Kirjasta metsän taika. Väritetty stabilon puuväreillä. Tämä on siintä mulle erityinen kun se on toinen kuva jonka olen värittännyt.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kesäkisan voittaja on Nunu näillä kuvilla :)

Olen ollut kesälomalla niin kiireinen, että hieman jälkijunassa tulen tulosten julkaisemisen kanssa, mutta tässä tulee. :)

Onneksi olkoon Nunu! 



Olit ainoa, joka osallistui kesäkisaan, joten arvontaa ei tarvinnut järjestää. :)

Voitit kesäkuussa ilmestyneen, Mary Lizzie Cullenin värityskirjan nimeltään "The Magical Journey".


Tässä Nunun kisaan lähettämät kuvat hänen kesäisestä värityspaikastaan, takapihalla sijaitsevasta keinusta, jossa hän värittää sään salliessa.



Nunua on onnistanut, ympärillä on kaunista luontoa ja näkyy olevan oma värityskaverikin :)

Onneksi olkoon Nunu! Laitoin sinulle sähköpostia.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Tuotearvio, Päivi Vesalan Mielikuvia vol 1





Mielikuvia vol 1, etukansi

Tällä kertaa arvioinnin kohteena on kotimainen värityskirja, Päivi Vesalan Mielikuvia vol 1.  Tällä kertaa en ole ostanut kirjaa itse, vaan sain sen lahjana kustantamolta arviointia varten. Lupaan kuitenkin olla ihan yhtä perusteellinen ja rehellinen mielipiteissäni kuin aiemmissakin arvosteluissa.
(Jos joku kuitenkin haluaa ostaa hyvän arvostelun jostain tuotteesta, esim. uudella Audilla se voisi lohjeta ;) Tai no, rehellisyyden nimissä, loma Bahamalla voisi toimia myös.)

Nimilehti, Polychromos ja Derwent pastellit

Kirja saapui minulle jo hyvän aikaa sitten, mutta olen halunnut tutustua siihen rauhassa. Tässä on välissä ollut myös muutamat perhejuhlat, jotka ovat verottaneet aikaa värittämiseltä.


Kirja saapui tukevasti pakattuna ja vielä muovitettunakin.

Mielikuvia on ensimmäinen värityskirjani, joka on ns. rengaskirja, eli kierreselkäinen. Olin kyllä lukenut usean suosivan rengaskirjoja, jopa tekevän tavallisista kirjoistaan semmoisia, mutta en ollut itse kovin vakuuttunut asiasta. Ajattelin, että se muistuttaisi liikaa kouluvihkoa. Toisaalta se on ensimmäinen värityskirjani, jossa on yksipuoliset sivut. Siinä oli jo pari syytä, miksi odotin innolla kirjaa testattavaksi. Se oli jotain aivan uutta ja erilaista minulle.


Hedelmiä, Prismacolor Premier

Kirjan kannet ovat kauniin värikkäät, mutta valitettavan ohuet. Etenkin reissussa tukevampi kansi (tai tukeva takakansi) olisi antanut näppärän tuen värittämiselle ilman, että tarvitsee kantaa alustaa mukana.

Rantaniitty aamu-usvan aikaan, Polychromos


 Halusin testata kirjaa useiden eri kynien kanssa, ja kaivoin esiin jopa muutaman vanhan Stabilo-tussini tätä varten. Oikeastaan sain siihen ajatuksen, kun ystäväni kanssa kirjaa selatessa hän sanoi, että osa kuvista suorastaan vaatii tulla tusseilla väritetyksi. Olin samaa mieltä.


Stabilon tusseilla väritetty kukka

Tussit tulevat jonkun verran läpi, mutta sivujen välissä olevaan suojapaperiin asti ne eivät vuotaneet. Tusseillä värittäville nämä yksipuoliset sivut ovat kyllä passelit. Paperi tuntui imevän väriä tusseista sopivasti, eli väri pysyi siellä mihin sen laitoin, eikä lähtenyt leviämään.


Kukkakuvan kääntöpuoli

Paperi ei ole kovinkaan paksua, mutta ei toisaalta ihan ohuttakaan. Selvästi marketin perusvärityskirjoja laadukkaampaa paperia. Sivut ovat juuri sopivan sileitä, mutta eivät liian kiiltäviä, vaan väri tarttuu hyvin värittipä kuvia sitten puuvärein tai tussein. Testasin sivuihin myös inktense mustevesivärejäni, ja nekin tarttuivat hyvin paperiin.


Keskeneräinen kuva, Inktenset ja vesi

Sivut eivät kuitenkaan kestä vettä hieman kupruilematta, mutta eipä niin tee valitettavasti yksikään muukaan värityskirja, jota ei ole painettu akvarellipaperille. Huomasin myös sen, että vaikka painomuste pysyi muuten oikein hyvin sivuilla eikä sotkeentunut värittäessä, vedellä suttaaminen sai sen haalenemaan.


Polychromos-puuväreillä väritettyjä kukkia

Puuväreillä väritettynä paperi on erinomaista. Kynät liukuvat vaivattomasti ja jälki on kaunista. Paperi on puhtaan valkoista, eli vaaleatkaan värit eivät kellastu, kuten joskus kermanväristen papereiden kanssa käy.

Maatuska, Polychromos

Kirja on vihkomainen toteutukseltaan, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Yllättäen se osoittautui kuitenkin hyväksi asiaksi. Sivut on helppoa värittää laidasta laitaan, kun ei tarvitse tuskailla huonosti aukeavia aukeamia, puhumattakaan siitä niin monen kirjan ongelmasta, että kuva sijaitsee keskellä aukeamaa. Jokainen kuva loppuu selvästi ennen kierteitä, eli jos haluaa leikata kuvan irti kirjasta ja vaikka kehystää, se onnistuu helposti. 


Kuvat voi helposti leikata irti, jos tahtoo.


Värittämistä odottava lempikuvani tästä kirjasta '

Kuvat ovat omaleimaisia, enkä muista nähneeni yhdessäkään värityskirjassa samanlaista tyyliä. Poislukien geometriset kuviot, tietenkin. Välillä olen seikkaillut kuvissa perisuomalaisella rantaniityllä ja väliin Meksikon erämaissa. Muotokieli on kuitenkin jotenkin niin suomalaista, että kuvien värittämisestä tulee hyvä mieli.


Geometrisiä kuvioita, väreinä Marco Raffine puuvärit

En ole itse mikään geometristen kuvioiden ystävä, mutta joskus samalla Netflixiä katsoessa näitä tulee puolihuolimattomasti väriteltyä. Tiedän kuitenkin, että moni rakastaa geometrisia kuvioita.

Pöllö istui puussa...

Eräs kirjan erikoisuuksista on tämä ensimmäinen kuva pöllöstä, joka löytyy myös kirjan lopusta, mutta...

ei oo pöllöllä hampaita suussa...
Tästä kuvasta puuttuvatkin yksityiskohdat. Vastaavaahan näkee paljon värityskirjoissa nykyään, eli että saa itse täydentää yksityiskohdat annetun mallin mukaan. Tässä kuvat ovat kuitenkin eri päässä kirjaa, mikä on minusta hyvä ratkaisu. Se ei liikaa alleviivaa sitä, että jälkimmäinen kuva pitäisi nyt täydentää ensimmäisen mukaan. Itse päätin värittää tämän jälkimmäisen kuvan itseasiassa hyvin yksinkertaisesti, ilman mitään lisättyjä yksityiskohtia. 


Kesäistä (tajunnan)virtaa rannalla, Prismacolor Premier

Kuvissa löytyy monenlaista vaikeustasoa, ja täytyy tunnustaa, että tämä kirja sai jo hieman ylirasittuneen värittäjän virkistymään. Aina ei jaksa värittää hervottoman suuria ja yksityiskohtaisia kuvia, joiden loppuun saattamiseen vierähtää vähintään viikon työtunnit. Joskus on ihanaa napata kainaloon kirja ja kynät ja suunnata vaikka sinne rantaan tai partsille kahville ja nauttia hetkestä. Minulle sitä ovat tarjonneet nyt alkavana kesänä etenkin tämä värityskirja yhdistettynä Prismacolor Premierin pieneen peltirasiaan pakattuun 24 kynän settiin. Molemmat on helppoa heittää kassiin ja suunnata kohti uusia seikkailuja :)

Yksityiskohta mandalasta

Valitettavasti en löytänyt tästä kirjasta videota, mutta linkkaan tuonne loppuun Pinterestin sivun, jossa näkee jo väritettyjä kuvia. Joitakin kirjan kuvia Päivi tarjoaa ilmaisina värityskuvina, ne voit ladata täältä



Yhteenveto

Itselleni Mielikuvia vol 1  tuo mieleen hauskan kesäloman, sekä aiheidensa että toteutuksensa puolesta. Se on hauska ja huoleton, tarjoaa rentouttavia helpompia kuvia aamukahville parvekkeella, vallattomia kuvia rannalla väritettäväksi sekä haastetta sadepäiviin. Toteutus on erittäin toimiva ja helposti lähestyttävä. Kirja saa minulta 4½ tähteä viidestä.

½


Plussat
+ Helposti lähestyttävä
+ Erottuu massasta
+ Kauniit ja omaleimaiset kuvat
+ Kierreselkäinen toteutus
+ Yksipuoliset sivut
+ Juuri sopivan sileä paperin pinta
+ Mutkattomuus
+ Vaihtelevat kuvien aiheet ja vaikeustasot

Miinukset
- Ohuehkot kannet
- Vettä huonosti sietävä painomuste
- Hieman liian ohut paperi omaan makuuni